Uuden laulun levynjulkistuskonsertti 13.10. Kauniaisten Uudessa paviljongissa! Vapaa pääsy, tervetuloa!

Tervetuloa Hankoon 13.8.!

Je ne suis pas Charlie - En ole Charlie

Ollako Charlie vai eikö olla - siinäpä kysymys.

Lue Riston blogi os. http://ristohuvila.blogspot.fi/

Xmas vai Christmas - onko väliä?

Joulu on taas mennyt, mutta haluaisin vielä jakaa kanssasi vuosien takaisen pohdinnan, joka nousi mieleeni joulunpyhinä. Riittävän rauhallinen kirjoitushetki löytyi vasta joulukiireiden lopullisesti väistyttyä eli joulun jälkeen.

Yhä useampi englanninkielinen painetussa muodossa oleva viittaus jouluun käyttää sanaa Xmas kokonaisen Christmas-sanan sijaan. Olet varmaankin nähnyt joulukortissa tai kaupan näyteikkunassa toivotuksen Merry Xmas ja ymmärrät täysin mitä se tarkoittaa.

Jo vuosia sitten aloin itsekin käyttää tuota Xmas-lyhennettä omissa joulutervehdyksissäni, kunnes eräs brittiläinen ystäväni pysäytti minut kysymällä: haluatko sinäkin ottaa Kristuksen pois joulusta ja korvata sen poliittisesti korrektimmalla muodolla? Oivalsin saman tien mitä ystäväni tarkoitti, mutta halusin tutkia näiden kahden sanojen taustoja tarkemmin. 

Sanan Christmas taustalla on vanha latinasta johdettu englantilainen sanapari Cristes moesse, joka tarkoitti Kristuksen juhlaa tai messua. Keskiajalla se kääntyi muotoon Cristemasse ja ajan mittaan edelleen muotoon Christ's mass ja sitten nykyiseen muotoonsa Christmas.  Ja siitä edelleen painettuna lyhenteeksi Xmas, joka kyllä lausutaan kuten Christmas, mutta näyttää oleellisesti erilaiselta.

Englanninkielisessä maailmassa kristityt ovat jo vuosikymmenien ajan käyneet debattia näiden kahden sanan välillä. On niitä, jotka näkevät Xmas-version joulun alkuperää ja Kristusta vähättelevänä, ja sitten on niitä, jotka ovat sitä mieltä, että Xmas on täysin hyväksyttävä muoto. Jälkimmäistä perustellaan kreikankielen Kristusta tarkoittavalla sanalla Xristos tai Christos, jonka kirjoitusmuoto on Χριστος. Kreikkalainen kirjain X (tai Chi) on Kristuksen nimen ensimmäinen kirjain ja on ollut yleinen Kristus-sanan lyhenne varhaisissa kristillisissä teksteissä. Joidenkin lähteiden mukaan X-lyhenteen käyttö voidaan jäljittää anglosaksisissa teksteissä niinkin kauas kuin vuoteen 1021 AD.  

Tulin lopputulokseen, että henkilökohtainen vakaumukseni sallisi myös X-muodon käytön, mutta en halua käyttää sitä tämän X-sukupolven aikana, joka ymmärtää X-factorin merkityksen: englanninkielellä sana x factor tarkoittaa tuntematonta tekijää tai muuttujaa, joka voidaan korvata millä tahansa sopivalla määreellä. Collins Dictionary selittää sen seuraavasti: an unknown or unexplained element that makes something more interesting or valuable.

Itselleni Kristus ei ole vaihteleva tai tuntematon X factor vaan nimenomainen persoona, johon minulla on henkilökohtainen suhde, ja jota haluan julistaa kuten Apostoli Paavali aikoinaan:

Pidän todella sitä kaikkea pelkkänä tappiona, sillä Herrani Kristuksen Jeesuksen tunteminen on minulle arvokkaampaa kuin mikään muu. Hänen tähtensä olen menettänyt kaiken, olen heittänyt kaiken roskana pois, jotta voittaisin omakseni Kristuksen ja jotta kävisi ilmi, että kuulun hänelle. Näin minulla ei enää ole mitään omaa, lain noudattamiseen perustuvaa vanhurskautta, vaan se vanhurskaus, jonka perustana on usko Kristukseen ja jonka Jumala antaa sille, joka uskoo. Minä tahdon tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemisensa voiman ja tulla hänen kaltaisekseen osallistumalla hänen kärsimyksiinsä ja kuolemaansa.  (Paavalin kirje Filippiläisille 3:8-10).

Siis Kristus, ei Mr. X.

Siunattua joulun jälkeistä aikaa ja menestyksekästä uutta vuotta 2015.

Risto

ps. Mielenkiintoista on ollut myös löytää oman nimeni alkuperäinen merkitys: sanakirjan mukaan Risto on suomalainen muoto kreikkalaisesta nimestä Χριστόφορος, Khristoforos, joka tarkoittaa Kristuksen kantajaa. 

Suuri Joulun lapsi -hyväntekeväisyyskonsertti Alppilan kirkossa 9.12. klo 19

Nyt viimeistään on aika merkitä kalenteriin yksi joulunajan tärkeimmistä menovinkeistä: Operaatio Joulun Lapsi huipentuu vuoden 2014 osalta suureen hyväntekeväisyyskonserttiin Alppilan kirkossa 9.12. klo 19. 

Joulutunnelmaa ovat luomassa vuoden 2006 tangokuningatar Elina Vettenranta säestäjänsä Janne Maaralan kanssa, Pekka & Arja Simojoki, kanteletaituri Ida Elina sekä Risto Huvila & Uusi laulu. Konsertin juontaa Patmos-radiosta tuttu Satu Panula.

Mikä parasta, konserttiin on vapaa pääsy ja sen yhteydessä kerätään kolehti Romanian lasten auttamiseksi. 

Olemme Uuden laulun kanssa olleet mukana Operaatio Joulun lapsessa jo vuodesta 2010 alkaen ja vuosi vuodelta olemme saaneet todistaa kampanjan kasvamista ja laajenemista halki Suomen ja nähdä, kuinka yhä useammat ihmiset ovat alkaneet osoittaa rakkauttaan kaikenlaisessa puutteessa eläviä lapsia kohtaan joulupakettien muodossa. 

Tulethan sinäkin kanssamme laulamaan kauneimpia joululauluja - uusia ja vanhoja - ja antamaan tukesi Romanian köyhimmille lapsille. Ja otathan myös ystäväsi mukaan.

Nyt se taas kutsuu - Operaatio Joulun Lapsi!

Taas alkaa olla se aika vuodesta, jolloin ensimmäiset ajatukset suuntaavat kohti joulua. Toki matkaa on aattoon vielä 11 viikkoa, mutta aivan kuten kesäkin meni nopeasti, niin menee myös syksy. 

Tässä vaiheessa vuotta koittaa yleensä myös Operaatio Joulun Lapsen kampanja-avaus, jota vietimme jälleen 5.10. Helsingin Vanhassa kirkossa yhdessä muiden Joulun lapsi -kummien ja yhteistyökumppanien kanssa. Tämä on jo viides vuosi peräkkäin kun saamme olla Uuden laulun kanssa mukana tässä tärkeässä projektissa.

Uusi laulu kaikuu Vanhassa kirkossa 5.10.

Paitsi musiikkia, jota Uuden laulun lisäksi esittivät viulustilupaus Julia Meller ja muusikkopariskunta Olli & Hanna-Maria Helenius, kuulimme vakavaa mutta kuitenkin toivorikasta puhetta pahuuden ja hyvyyden välisestä taistelusta. Radio Dein päätoimittajan Kirsi Rostamon vetämässä paneelissa teemaa pohtivat nuorisotyöntekijä Henna Saarinen, toimittaja Pasi Turunen, lääkäri ja kaupunginvaltuutettu Sari Mäkimattila sekä Vanhan kirkon kappalainen Arto Antturi.

Klikkaa pakkausohjeet

Operaatio Joulun Lapsi on vuodesta 1995 lähtien taistellut pahuutta ja välinpitämättömyyttä vastaa jakaen joulupaketteja lapsille, joille kukaan toinen ei vie lahjoja. Nämä lapset asuvat hökkeleissä ja maalattiaisissa majoissa, tai heidän kotinaan on tuberkuloosisairaala tai muu lastenlaitos. Vuonna 2014 kampanjan tavoitteena on toimittaa 27.000 pakettia Romanian ja Moldovan leikki- ja kouluikäisille lapsille, jotka elävät kaikenlaisen puutteen keskellä. 

Paketeissa olevat pehmolelut, hygieniatuotteet, vaatteet ja koulutarvikkeet ilahduttavat lapsia ja kertovat, että he ovat arvokkaita eikä heitä ole unohdettu. Jokaiselle lahjan saajalle annetaan myös pieni vihkonen, jossa kerrotaan joulun ihmeestä, Jeesuksesta.

Operaatio Joulun Lapsi on kansainvälinen yli sadassa maassa toteutettava joulukeräys, jonka toimeenpanija Suomessa on Patmos Lähetyssäätiö. Kansainvälinen yhteistyökumppani on Samaritan’s Purse, joka käynnisti operaation 1993, minkä jälkeen yli 100 miljoonaa joulupakettia on viety niitä eniten odottaville.

Operaatio Joulun Lapsen avajaisten esiintyjäkaarti Vanhassa kirkossa 5.10. Takarivissä Pirkko Säilä, Pasi Turunen, Markku Vuorinen, Risto Huvila, Sari Mäkimattila ja Olli Helenius. Eturivissä Kirsi Rostamo, Henna Saarinen, Jaana Huvila, Kristina Vakkilainen, Tarja Piirainen ja Hanna-Maria Helenius. Edessä pahvilaatikossa romanialainen ystävämme Bobi. Kuvasta puuttuvat Arto Antturi ja Julia Meller.

Muistathan, että pakettien viimeinen toimituspäivä keräyspisteisiin on jo 10.11. Espoossa paketin voit toimittaa sunnuntaisin klo 11-13 Uuden laulun kotiseurakuntaan Espoon Helluntaiseurakuntaan os. Luomanportti 8, 02200 Espoo.

Tervetuloa mukaan auttamaan, joko joululahjapakettien tai rahalahjan kautta. Pakettien kokoamisohjeet, keräyspaikat ja muuta infoa löydät os. www.joulunlapsi.fi. 

Uuden laulun kesäkonsertti Kivenlahdessa 21.8.2014

Tervetuloa Uuden laulun kesäkonserttiin idylliseen Kahvi-Kaisaan Espoon Kivenlahteen torstaina 21.8.2014 klo 18:30. Tule yksin tai yhdessä ystävien kanssa!

Art Aukusti kutsuu - Uusi laulu ja Sari Essayah Pyhäjärvellä 9.8.

Identiteetistä ja kutsumustietoisuudesta

Kristillisen uskon perusparametrit valettiin n. 2000 vuotta sitten pääsiäisenä. Pääsiäinenhän ei ole alunperin kristillinen vaan juutalainen juhla, jota edelleen vietetään israelilaisten Egyptistä vapautumisen muistoksi.

Luukkaan evankeliumin mukaan (Luuk. 2:41) Jeesuksen vanhemmat menivät joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille, joten Jeesuskin oli jo pikkupojasta saakka tullut tekemisiin tuon suuren ja tärkeän juhlan kanssa ja oli oppinut tuntemaan paikat ja traditiot. Tätä tukee tuo Luukkaan evankeliumin 2. luku, joka kertoo Jeesuksen jääneen paluumatkalla vanhemmistaan jälkeen ja he hoksasivat vasta seuraavana päivänä, että poika on hukassa. Luukas 2:45-50 kuvailee episodia seuraavasti:

Kun he eivät löytäneet häntä, he palasivat Jerusalemiin jatkaen etsintäänsä. Kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet temppelistä. Hän istui opettajien keskellä, kuunteli heitä ja teki heille kysymyksiä. Kaikki, jotka kuulivat mitä hän puhui, ihmettelivät hänen ymmärrystään ja hänen antamiaan vastauksia. Hänet nähdessään vanhemmat hämmästyivät kovasti, ja hänen äitinsä sanoi: "Poikani, miksi teit meille tämän? Isäsi ja minä olemme etsineet sinua, ja me olimme jo huolissamme." Jeesus vastasi heille: "Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?" Mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hän tällä tarkoitti. 

Jeesus oli tuolloin vasta 12-vuotias, mutta vaikuttaa siltä, että hänellä jo tuolloin käsitys tulevasta tehtävästään. Pitäisin luonnollisena, että Maria, joka oli saanut tulevasta lapsestaan ilmoituksen enkeliltä (Luuk. 1:28-37), olisi jossakin vaiheessa kertonut pojalleen saamastaan oudosta ja ihmeellisestä viestistä ja inhimillisesti mahdottomasta tapahtumasta, jonka seurauksena Jeesus syntyi. Varmaankin äiti kertoi pojalleen myös kolmen itämaan tietäjän vierailusta, ja kuinka he kutsuivat vastasyntynyttä Jeesusta juutalaisten kuninkaaksi. Voin vain kuvitella Jeesuksen lällytelleen kavereilleen hiekkalaatikolla: "hei, mä oonkin juutalaisten kuningas..." Siinä varmaankin hiekkaa lensi puolin ja toisin.

Jeesuksen julkinen toiminta alkoi vasta n. 30 vuoden iässä, kun Johannes Kastaja oli kastanut hänet. Tuossa hetkessä itse Taivaan Jumala vahvisti Jeesuksen aseman todistajien läsnäollessa. Kastetta seurasi 40 vuorokauden erämaajakso ja kohtaaminen itsensä saatanan kanssa, jonka myötä Jeesuksen identiteetti ja kutsumustietoisuus tuli läpikotaisin testatuksi.

Kun Jeesus sitten kolme vuotta myöhemmin ratsastaa aasilla Jerusalemiin, hän on jo vahvasti tietoinen muutaman päivän päässä odottavasta kohtalostaan, mikä tulee esiin Joh. 12:27. "Nyt olen järkyttynyt. Mitä sanoisin? Isä, pelasta minut tästä hetkestä! Ei! Juuri tähän on elämäni tähdännyt. 

Johanneksen evankeliumin 13. luvun alkujakeet kuvaavat pääsiäisen tulevat tapahtumat: Pääsiäisjuhla oli jo tulossa, ja Jeesus tiesi, että oli tullut se hetki, jolloin hänen oli määrä siirtyä tästä maailmasta Isän luo. Hän oli rakastanut omiaan, jotka olivat tässä maailmassa, ja hän osoitti heille täydellistä rakkautta loppuun asti. He olivat kokoontuneet aterialle, ja Paholainen oli jo pannut Juudaksen, Simon Iskariotin pojan, sydämeen ajatuksen, että tämä kavaltaisi Jeesuksen. Jeesus tiesi, että Isä oli antanut kaiken hänen valtaansa ja että hän oli tullut Jumalan luota ja oli nyt palaamassa hänen luokseen. 

Täysi ihminen ja täysi Jumala!

Jeesuksen inhimillisyydestä kertoo moni Raamatun jae, joissa kuvataan hänen tuntojaan. Pääsiäisviikolla Jeesus istui iltaa läheisimpien ystäviensä kanssa, ja Raamattu kertoo Jeesuksen vahvasta tunnetilasta (Joh. 13:32): Järkyttyneenä hän sanoi heille: "Totisesti, totisesti: yksi teistä kavaltaa minut."

Pysähdyin miettimään Jeesuksen ihmisyyttä ja tunne-elämää erityisesti temppelin pihalla olleiden rahanvaihtajien pöytien kaatamisen yhteydessä. Jeesus oli vuosikymmenten ajan käynyt Jerusalemin pääsiäisjuhlilla, mutta Raamatun mukaan hän ei koskaan aiemmin ollut reagoinut raha- ja kyyhkyskauppiaiden toimintaan. Olisiko ollut niin, että kun hän tiesi kohtalonsa lähestyvän, tunteet nousivat pintaan ja siitä sai ympäristökin osansa?

Jeesuksella oli todella vahva identiteetti ja kutsumustietoisuus. Onko sinulla?

Ei varmaankaan yhtä vahva, ja juuri siinä on ero Jumalan ja ihmisen välillä. Meidät on kuitenkin kutsuttu Jeesuksen kaltaisuuteen ja ymmärrän, että mekin voimme alkaa oivaltaa omaa kutsumustamme paremmin Jeesuksen tuntemisen kautta. Itseäni on puhutellut Jeesuksen sanat Pietarille (Joh. 21:18): Totisesti, totisesti: Kun olit nuori, sinä sidoit itse vyösi ja menit minne tahdoit. Mutta kun tulet vanhaksi, sinä ojennat kätesi ja sinut vyöttää toinen, joka vie sinut minne et tahdo."

Muutama viikko sitten kohtasin erään henkilön, joka sanoi minulle vaikuttavat sanat: "Älä mene sinne, missä on tarve, vaan sinne, minne Jumala sinut kutsuu". Kuuliaisuus Jumalan kutsulle sai Jeesuksen täyttämään oman tehtävänsä ja samaan kutsutaan sinua ja minua oman missiomme suhteen.

Voi kunpa Jeesuksen rukous Getsemanessa voisi olla minunkin rukoukseni eteeni tulevissa testeissä: "Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä."

Siunattua pääsiäistä ja voimia tuleviin haasteisiin!

Risto

Uusi laulu Sävelen ja Sanan illassa 2.3. yhdessä Anne Pohtamon ja Markku Vuorisen kanssa

Uusi laulu Aglow-tilaisuudessa Turussa 23.2. yhdessä Sakari ja Aira Oravan kanssa

Joulun sanomaa ja joululaulujen teologiaa

Päättyvä vuosi 2013 oli Uudelle laululle varsin tapahtumarikas ja kalenteriimme kiinnittyi reilut 30 tilaisuutta, joista lähes puolet oli "kotipesämme" Espoon helluntaiseurakunnan ulkopuolella. Saimme olla mukana Anne Pohtamon evankelistauran 20-v-juhlakiertueella, osallistuimme Avainmedian seurakuntavierailuille yhdessä Timo Tikan kanssa ja pidimme Uuden laulun historian ensimmäisen kesäkonsertin - ja konsertin yleensäkin - upeassa Matias-kappelissa Virroilla Keijo Leppäsen juontamana. Lisäksi meillä oli kunnia ja etuoikeus toimia Operaatio Joulun lapsi -kummina jo neljättä vuotta perättäin.

Uusi laulu Vanhassa kirkossa 16.12. Mukana myös
viulistit Päivyt Meller ja Satu Räsänen.

Vuotemme huipentui viime viikon maanantaina Tuula Portinin juontamaan Operaatio Joulun Lapsen hyväntekeväisyyskonserttiin Helsingin Vanhassa kirkossa, jossa saimme olla musisoimassa yhdessä Pekka Simojoen, Tuula & Valfrid Åkerlundin sekä Pastorit Areenalla -yhtyeen kanssa.

Paitsi että hieman jännitin oman esityksemme puolesta, koska olin viime tipassa kirjoittanut viulisteillemme Päivyt Mellerille ja Satu Räsäselle stemmat (joita emme juurikaan ehtineet harjoitella), odotin kovasti Simojoen Pekan vuoroa, koska - niin kuin tiedätte - hänen lauluissaan ja spiikeissään on aina jotakin erityistä ja terävää. Laulujensa välillä Pekka kertoi koskettavia kokemuksiaan Romaniasta ollessaan muutama vuosi sitten jakamassa siellä paketteja operaation puitteissa, mutta keskeisin sanoma minulle oli hänen pohdiskelunsa liittyen joulun merkitykseen ja miten se on aikojen saatossa Suomessa muuttunut. Pekan mukaan muutos näkyy ja kuuluu erityisesti joululaulujen sanoituksissa, ja niiden keskeinen teema ajassamme on - joulun tunnelma!

Tuula Portin haastattelee Pekka Simojokea.

Pekka antoi melko kylmää kyytiä uusimpien joululaulujen sanoituksille kutakuinkin näin: Jos Jeesus yleensäkään sisällytetään joululauluihin, Hänet esitetään niissä harmittomana pikku vauvana, ihanana joulun lapsena, joka joulun mentyä laitetaan kenkälaatikossa takaisin komeroon muiden joulukoristeiden mukana. Ja sitten otamme Hänet esiin taas seuraavana jouluna ja laulamme: "taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen".  

Pekan puhe pysäytti minut miettimään omia käsityksiäni joulusta ja sen sanomasta, ja kuinka ne kuuluvat ja näkyvät muutamassa kirjoittamassani joululaulussa. Huomasin, että omat painotukseni olivat jonkin verran kallellaan antamiseen ja toisten huomioimiseen ja toki olen kirjoittanut ihan raamatullista tarinankerrontaa, mutta Pekan herättelemänä ryhdyinkin heti seuraavana päivänä selailemaan Raamatusta jouluun liittyviä jakeita ja kertomuksia.

Ensimmäisenä luin jouluevankeliumin (Luuk. 2), joka kuvaa tutulla tavalla, mitä ensimmäisenä jouluna tapahtui. Mielenkiintoista oli myös käydä ajatuksella läpi keskeisiä Jeesuksen syntymään liittyviä ennustuksia, kuten: 

Jes. 9:5-6: Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan. Oikeus ja vanhurskaus on sen perustus ja tuki nyt ja aina. Tämän saa aikaan Herran Sebaotin pyhä kiivaus. 

Miika 5:1-4: Sinä Betlehem, sinä Efrata, sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa! Mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija. Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana. Herra jättää Israelin vain siksi ajaksi, kun synnyttäjä synnyttää. Sitten israelilaisten luokse palaavat heidän jäljelle jääneet veljensä. Hallitsija on nouseva ja kaitseva heitä Herran voimalla. Herra, hänen Jumalansa, antaa hänelle vallan ja kunnian. He saavat elää rauhassa, sillä hänen valtansa ulottuu maan ääriin saakka. Hän tuo rauhan. 

Näitä jakeita miettiessäni mieleeni nousi, että sen lisäksi MITÄ ensimmäisenä jouluna tapahtui, meidän on tärkeätä ymmärtää MIKSI ensimmäinen joulu tapahtui. Seuraavaksi eteeni avautui jae, joka oli minulle äärimmäisen tuttu, mutta en ollut pitänyt sitä erityisen jouluisana: Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän (Joh. 3:16).

Olin jotenkin aina aiemmin ymmärtänyt tämän pääsiäiseen liittyvänä jakeena; että Jumala antoi poikansa meidän puolestamme, mutta kun jatkoin seuraavaan jakeeseen, niin oivalsin, että kyseessähän on ilmiselvästi aito joulujae: 17. "Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. 

Tästä joulussa on kyse. Jumala antoi/lähetti poikansa maailmaan pelastamaan sen asukkaat. Ettei yksikään meistä joutuisi kadotukseen. Jumalan tahto on, että me kaikki uskoisimme Jeesukseen, ei vain historiallisena henkilönä tai suurena opettajana, vaan henkilökohtaisena pelastajana ja vapahtajana. Ystävät, tässä on joulun ydinsanoma. Jumalan lahja sinulle ja minulle.

Niin mukavaa ja ihanaa kuin onkaan kynttilöiden loiste, paistuvan kinkun tuoksu (joka niin suloisesti juuri tässä ja nyt valtaa alaa jouluaattoaamussamme), kulkusten kilinä ja rakkaittemme tapaaminen, ne ovat vain kuorrutusta ja joulun alkuperäiseen kattaukseen jälkeenpäin lisättyä. Huolehditaanhan siitä, ettei nuo sinänsä kauniit ja mukavat asiat ja traditiot peitä alleen sitä myöhempää osaa kertomuksesta, jossa tuo pieni ja viaton lapsi kasvaa ja aikuistuu ihmiskunnan lunastajaksi ja Jumalaksi, joka Golgatan keskimmäisellä ristillä kantoi meidän kaikkien syntivelkamme ja tulee eräänä päivänä hallitsemaan rauhanruhtinaana. Aivan niin kuin Vanhan testamentin profeetat Hänestä ennustivat.

Itse asiassa, täysin päinvastoin kuin lauluntekija kirjoittaa, joulun lapsen ei tarvitse syntyä uudelleen, vaan meidän ihmisten. Jeesus itse kiteyttää joulun sanoman seuraavasti: Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa (Joh. 3:3).

Haluan omasta ja koko Uuden laulun puolesta kiittää kaikkia ystäviämme ja yhteiskumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivottaa teille siunattua joulua ja Jumalan johdatusta vuodelle 2014.

Risto

ps. Pekan puheiden innoittamana kirjoitin pari päivää sitten uuden laulun Joulun sanomaa tahdon julistaa. Saa laulaa ja esittää vapaasti, mutta tallentamiseen pitää kysyä lupa...