25.3.16

Pitkäperjantain pitkä lento - ja uusi laulu

Muutama vuosi sitten olin pääsiäisviikolla työmatkalla Abu Dhabissa ja paluulentoni Suomeen lähti hieman puolen yön jälkeen, pitkäperjantain ensimmäisinä tunteina. Takana oli pitkä ja kuuma työpäivä - ja iltakin - ja etsin jo valmiiksi väsyneenä paikkani Etihad Airwaysin koneesta. Kuinka vihaankaan näitä yölentoja, mutta aikataulujen sanelemana juuri tämä paluulento oli pakko ottaa. Pitkäperjantain iltana olisimme nimittäin Uuden laulun kanssa musisoimassa seurakuntamme tilaisuudessa Espoossa.

Koneen ovet sulkeutuvat ja lentoemännät kertovat, missä poistumistiet sijaitsevat, sikäli jos jotakin odottamatonta tapahtuisi. Sen jälkeen tulee hiljainen hetki, jota seuraa arabiankielinen kuulutus, jonka ymmärrän olevan rukous. Tämä ei ollut ensimmäinen lentoni arabiyhtiöllä, joten olin jo tutustunut tähän rituaaliin. Vaikka en tuohon rukoukseen yhtynytkään, en voinut olla miettimättä, kuinka hienoa olisi jos Finnairin lennoilla ennen lentoonlähtöä kuuluisi Isä meidän -rukous, tai ihan vaan Herran siunaus. Mutta päinvastoin kuin ystävämme Etihadilla, me suomalaiset olemme tehneet kaikkemme riisuaksemme uskonnon ja kaikki siihen viittaavat merkit ja riitit pois arjestamme. 

Luotettavasta lähteestä kuulemani tieto kertoo, että Finnair oli 90-luvun loppupuolella voittanut kilpailun lennättää pyhiinvaeltajia Mekkaan, mutta diilin ehtona oli Suomen ristilipun poistaminen koneiden pyrstöstä. Jotta sopimus saatiin, siniristit maalattiin pika-pikaa piiloon. Tästä kokemuksesta "viisastuneena" Finnairin johto päätti vuonna 2000 vaihtaa peräsimessä olleen vuosikymmeniä palvelleen ristin F-logoksi, jotta se ei pilaisi liiketoiminta-mahdollisuuksia Lähi-idässä.

Hiljennyin toki omaan rukoukseeni, kuten tapanani on aina lentoonlähdön hetkellä ja pikkuhiljaa olimmekin jo matkalentokorkeudessa. Jossakin vaiheessa havahduin katsomaan edessäni olevalta näytöltä lentoreittiä, ja huomasin, että kartassa oli kyllä esitettynä kaikki Lähi-idän maat, mutta Israel puuttui siitä. Eikä se tullut esiin, vaikka kuinka yritin suurentaa karttaa. 

Karttaa tuijottaessani oivalsin, että vaikka tuolla alueella on useita valtioita, jotka haluaisivat päästä Israelista eroon ja ovat siksi sen jo poistaneet omista kartoistaan, he eivät kuitenkaan onnistu poistamaan Israelia, Jumalan silmäterää, kansojen joukosta. Eikä se tee tyhjäksi sitä tapahtumaa, joka tuossa maassa tapahtui eräänä perjantaina 2000 vuotta sitten. Eikä se hiljennä Kristuksen huutoa Golgatalla: se on täytetty!

Näitä asioita pohdiskellessani mieleeni nousi teema, josta ryhdyin saman tien kirjoittamaan uutta laulua. Salkustani löytyy aina nuottivihko ja kynä ja niinpä laitoin tulpat korviini ja sukelsin tuohon ensimmäiseen pitkäperjantaihin. Laskeutuessamme aamukuudelta Frankfurtiin, laulu nimeltä Nyt kuuluu huuto Golgatan oli saanut muotonsa. Jatkolennolla Frankfurtista Helsinkiin kirjoitin laulun loppuu, ja muutamaa tuntia myöhemmin tämä laulu sai ensiesityksensä.

Alla olevin sanoin ja sävelin haluan toivottaa sinulle siunattua pääsiäistä ja rukoilen sinulle osallisuutta Kristuksen ylösnousemusvoimaan!

Risto

Nyt kuuluu huuto Golgatan

Nyt kuuluu huuto Golgatan, se vyöryy halki maailman,
se kertoo kaikki täytetty ja valmistettu on
Kun päänsä Jeesus kallistaa ja viime kerran hengähtää
niin täysi uhri siinä on

1. Kun kaksi miestä roikkuu siinä Hänen vierellään
Niin toinen Häntä pilkkaa, toinen katuu tekojaan
Ja valtakunnan ovi aukee viime hetkellä
Hän taivaan riemuun pääsee juhlimaan

2. On kaksi tietä joista meidän valittava on
Ei kahta herraa palvella voi, kahta miellyttää
On kuolema ja elämä, ne ikuisia on
Sun valittava niistä toinen on

3. Nyt kaksi vuosituhatta jo vierähtänyt on
Vaan veren voima vielä sama, voimallinen on
Se kestää ikuisesti, synnit anteeks' annetaan
Ja ristin kautta juhlaan astutaan 

(C) Risto Huvila

24.3.16

Lupaus.net: levyarvostelu

Lupaus.net -sivustolla 23.3.2016 julkaistu levyarvostelu Laulakaa uusi laulu -CD:stä. 

Espoosta kotoisin oleva lauluyhtye Risto Huvila & Uusi laulu julkaisi debyyttialbuminsa viime vuoden lokakuussa. Risto Huvilan säveltämät ja sanoittamat laulut ovat saaneet inspiraationsa Raamatusta ja suurimmalle osalle kappaleista löytyy suora linkki esim. Psalmien kirjaan. Laulujen selkeät ja koskettavat sanoitukset tuovatkin Jumalan armon ja rakkauden erinomaisen lähelle kuulijaa.
Pianon ääressä viihtyvän yhtyeen vetäjän ohella lauluryhmän kokoonpanoon kuuluu kolme laulusolistia. Pianon tukena levyllä kuullaan myös kitaraa, bassoa ja rumpuja sekä osassa lauluista myös puhallin- ja jousisoittimia. Soittajat ja laulajat hoitavat tehtävänsä kohtuullisen varmalla ja hyvällä otteella. Risto Huvilan pääasiassa melodian yläpuolella kulkeva herkkä stemmalaulu jää mieleen luoden ikään kuin koskettavan sivujuonen kappaleiden melodioiden ympärille. Pianosäestyksen vahva osuus musiikissa on mukavan rauhoittava ja muutenkin soitto jää mukavasti taustalle päästäen laulun ja sanoman etualalle.
Levyn laulut edustavat melodioiden ja sovitusten osalta ns. perinteisempää seurakuntamusiikkia, jota on pääasiassa totuttu kuulemaan sunnuntaipäivien Jumalanpalveluksissa ennen ja jälkeen saarnan. Osaltaan tähän mielikuvaan vaikuttaa luonnollisesti se, että sanoitusten lähtökohdat ja aiheet ovat niin vahvasti Raamatusta lähtöisin, että tämän hetken kristilliselle musiikille ominaisempi kevyempi kerronta ei saa sijaa. Käytännössä lyhyesti ilmaistuna siis Jumalan olemusta ja rakkautta sekä Jeesuksen nimeä korotetaan häpeilemättä, ylistäen ja kiittäen. Hyvä näin.

Mieleenpainuvin kappale

Levyn avauskappale Tahdon ylistää ei jätä mitään epäselväksi: Ensimmäinen, viimeinen Hän on. Muutenkin avauskappale toimii hienosti ja kuuluu ehdottomasti levyn parhaimmistoon. Laulu on juuri niin mieleenpainuva kuin levyn ensimmäisen kappaleen pitääkin olla. Lisähuomiona todettakoon, että nimikappaleen trumpettisoolo on myös kuuntelemisen arvoinen.

Yhteenveto

Risto Huvilan laulut ovat nokkelia, mutta toisaalta melko tavanomaisia käänteineen. Sanoituksissa ote on harvinaisen väkevästi kiinni Jumalan Sanassa ja laulut ovat rakenteeltaan sekä sovitukseltaan ehyitä. Runsaampi yksinlaulu siellä täällä olisi nostanut sekä säkeistöjen että kertosäkeiden osalta merkitystä ja mieleenpainuvuutta. Myös muutaman kappaleen osalta rauhallisempi ja viipyilevämpi eteneminen olisi voinut tuoda enemmän syvyyttä tulkintaan.
Lauluyhtyeen kappaleet toimivat erinomaisesti pienen lauluryhmän ja miksei isommankin kuoron tulkitsemina. Joka tapauksessa musiikki kohottaa mielen ja ajatukset kohti taivasta kehoittaen ylistämään ja korottamaan Hänen nimeään.