Uuden laulun kesäkonsertti 10.7. Hirvihaaran kartanolla Mäntsälässä

Sydämellisesti tervetuloa 

Uuden laulun kesäkonserttiin

Hirvihaaran kartanolle Mäntsälään sunnuntaina 10.7. klo 16.

Liput 20€, sis. kahvi- ja voileipäpöydän. 

Varaukset viim. 8.7. os. info@uusilaulu.info. 

Kartanon esittely & ajo-ohje: www.hirvihaarankartano.fi 

Katso konsertin mainosvideo!

Uusi laulu juhannuskonferenssissa Keuruulla 24.6.

Ja taas arvioidaan Uuden laulun tuotantoa...

Tässä Elina Mattilan Hyvä Sanoma -lehden numerossa 3/2016 kirjoittama levyarvostelu:

Tervetuloa jumalanpalvelukseen Espoon helluntaikirkolle 29.5.!

Uusi laulu konsertoi Espoossa ja Jokioisissa

Saat kuvat suuremmiksi klikkaamalla niitä!

Pitkäperjantain pitkä lento - ja uusi laulu

Muutama vuosi sitten olin pääsiäisviikolla työmatkalla Abu Dhabissa ja paluulentoni Suomeen lähti hieman puolen yön jälkeen, pitkäperjantain ensimmäisinä tunteina. Takana oli pitkä ja kuuma työpäivä - ja iltakin - ja etsin jo valmiiksi väsyneenä paikkani Etihad Airwaysin koneesta. Kuinka vihaankaan näitä yölentoja, mutta aikataulujen sanelemana juuri tämä paluulento oli pakko ottaa. Pitkäperjantain iltana olisimme nimittäin Uuden laulun kanssa musisoimassa seurakuntamme tilaisuudessa Espoossa.

Koneen ovet sulkeutuvat ja lentoemännät kertovat, missä poistumistiet sijaitsevat, sikäli jos jotakin odottamatonta tapahtuisi. Sen jälkeen tulee hiljainen hetki, jota seuraa arabiankielinen kuulutus, jonka ymmärrän olevan rukous. Tämä ei ollut ensimmäinen lentoni arabiyhtiöllä, joten olin jo tutustunut tähän rituaaliin. Vaikka en tuohon rukoukseen yhtynytkään, en voinut olla miettimättä, kuinka hienoa olisi jos Finnairin lennoilla ennen lentoonlähtöä kuuluisi Isä meidän -rukous, tai ihan vaan Herran siunaus. Mutta päinvastoin kuin ystävämme Etihadilla, me suomalaiset olemme tehneet kaikkemme riisuaksemme uskonnon ja kaikki siihen viittaavat merkit ja riitit pois arjestamme. 

Luotettavasta lähteestä kuulemani tieto kertoo, että Finnair oli 90-luvun loppupuolella voittanut kilpailun lennättää pyhiinvaeltajia Mekkaan, mutta diilin ehtona oli Suomen ristilipun poistaminen koneiden pyrstöstä. Jotta sopimus saatiin, siniristit maalattiin pika-pikaa piiloon. Tästä kokemuksesta "viisastuneena" Finnairin johto päätti vuonna 2000 vaihtaa peräsimessä olleen vuosikymmeniä palvelleen ristin F-logoksi, jotta se ei pilaisi liiketoiminta-mahdollisuuksia Lähi-idässä.

Hiljennyin toki omaan rukoukseeni, kuten tapanani on aina lentoonlähdön hetkellä ja pikkuhiljaa olimmekin jo matkalentokorkeudessa. Jossakin vaiheessa havahduin katsomaan edessäni olevalta näytöltä lentoreittiä, ja huomasin, että kartassa oli kyllä esitettynä kaikki Lähi-idän maat, mutta Israel puuttui siitä. Eikä se tullut esiin, vaikka kuinka yritin suurentaa karttaa. 

Karttaa tuijottaessani oivalsin, että vaikka tuolla alueella on useita valtioita, jotka haluaisivat päästä Israelista eroon ja ovat siksi sen jo poistaneet omista kartoistaan, he eivät kuitenkaan onnistu poistamaan Israelia, Jumalan silmäterää, kansojen joukosta. Eikä se tee tyhjäksi sitä tapahtumaa, joka tuossa maassa tapahtui eräänä perjantaina 2000 vuotta sitten. Eikä se hiljennä Kristuksen huutoa Golgatalla: se on täytetty!

Näitä asioita pohdiskellessani mieleeni nousi teema, josta ryhdyin saman tien kirjoittamaan uutta laulua. Salkustani löytyy aina nuottivihko ja kynä ja niinpä laitoin tulpat korviini ja sukelsin tuohon ensimmäiseen pitkäperjantaihin. Laskeutuessamme aamukuudelta Frankfurtiin, laulu nimeltä Nyt kuuluu huuto Golgatan oli saanut muotonsa. Jatkolennolla Frankfurtista Helsinkiin kirjoitin laulun loppuu, ja muutamaa tuntia myöhemmin tämä laulu sai ensiesityksensä.

Alla olevin sanoin ja sävelin haluan toivottaa sinulle siunattua pääsiäistä ja rukoilen sinulle osallisuutta Kristuksen ylösnousemusvoimaan!

Risto

Nyt kuuluu huuto Golgatan

Nyt kuuluu huuto Golgatan, se vyöryy halki maailman,

se kertoo kaikki täytetty ja valmistettu on

Kun päänsä Jeesus kallistaa ja viime kerran hengähtää

niin täysi uhri siinä on

1. Kun kaksi miestä roikkuu siinä Hänen vierellään

Niin toinen Häntä pilkkaa, toinen katuu tekojaan

Ja valtakunnan ovi aukee viime hetkellä

Hän taivaan riemuun pääsee juhlimaan

2. On kaksi tietä joista meidän valittava on

Ei kahta herraa palvella voi, kahta miellyttää

On kuolema ja elämä, ne ikuisia on

Sun valittava niistä toinen on

3. Nyt kaksi vuosituhatta jo vierähtänyt on

Vaan veren voima vielä sama, voimallinen on

Se kestää ikuisesti, synnit anteeks' annetaan

Ja ristin kautta juhlaan astutaan 

(C) Risto Huvila

Lupaus.net: levyarvostelu

Lupaus.net -sivustolla 23.3.2016 julkaistu levyarvostelu Laulakaa uusi laulu -CD:stä. 

Espoosta kotoisin oleva lauluyhtye Risto Huvila & Uusi laulu julkaisi debyyttialbuminsa viime vuoden lokakuussa. Risto Huvilan säveltämät ja sanoittamat laulut ovat saaneet inspiraationsa Raamatusta ja suurimmalle osalle kappaleista löytyy suora linkki esim. Psalmien kirjaan. Laulujen selkeät ja koskettavat sanoitukset tuovatkin Jumalan armon ja rakkauden erinomaisen lähelle kuulijaa.

Pianon ääressä viihtyvän yhtyeen vetäjän ohella lauluryhmän kokoonpanoon kuuluu kolme laulusolistia. Pianon tukena levyllä kuullaan myös kitaraa, bassoa ja rumpuja sekä osassa lauluista myös puhallin- ja jousisoittimia. Soittajat ja laulajat hoitavat tehtävänsä kohtuullisen varmalla ja hyvällä otteella. Risto Huvilan pääasiassa melodian yläpuolella kulkeva herkkä stemmalaulu jää mieleen luoden ikään kuin koskettavan sivujuonen kappaleiden melodioiden ympärille. Pianosäestyksen vahva osuus musiikissa on mukavan rauhoittava ja muutenkin soitto jää mukavasti taustalle päästäen laulun ja sanoman etualalle.

Levyn laulut edustavat melodioiden ja sovitusten osalta ns. perinteisempää seurakuntamusiikkia, jota on pääasiassa totuttu kuulemaan sunnuntaipäivien Jumalanpalveluksissa ennen ja jälkeen saarnan. Osaltaan tähän mielikuvaan vaikuttaa luonnollisesti se, että sanoitusten lähtökohdat ja aiheet ovat niin vahvasti Raamatusta lähtöisin, että tämän hetken kristilliselle musiikille ominaisempi kevyempi kerronta ei saa sijaa. Käytännössä lyhyesti ilmaistuna siis Jumalan olemusta ja rakkautta sekä Jeesuksen nimeä korotetaan häpeilemättä, ylistäen ja kiittäen. Hyvä näin.

Mieleenpainuvin kappale

Levyn avauskappale Tahdon ylistää ei jätä mitään epäselväksi: Ensimmäinen, viimeinen Hän on. Muutenkin avauskappale toimii hienosti ja kuuluu ehdottomasti levyn parhaimmistoon. Laulu on juuri niin mieleenpainuva kuin levyn ensimmäisen kappaleen pitääkin olla. Lisähuomiona todettakoon, että nimikappaleen trumpettisoolo on myös kuuntelemisen arvoinen.

Yhteenveto

Risto Huvilan laulut ovat nokkelia, mutta toisaalta melko tavanomaisia käänteineen. Sanoituksissa ote on harvinaisen väkevästi kiinni Jumalan Sanassa ja laulut ovat rakenteeltaan sekä sovitukseltaan ehyitä. Runsaampi yksinlaulu siellä täällä olisi nostanut sekä säkeistöjen että kertosäkeiden osalta merkitystä ja mieleenpainuvuutta. Myös muutaman kappaleen osalta rauhallisempi ja viipyilevämpi eteneminen olisi voinut tuoda enemmän syvyyttä tulkintaan.

Lauluyhtyeen kappaleet toimivat erinomaisesti pienen lauluryhmän ja miksei isommankin kuoron tulkitsemina. Joka tapauksessa musiikki kohottaa mielen ja ajatukset kohti taivasta kehoittaen ylistämään ja korottamaan Hänen nimeään.

Lähde: http://lupaus.net/levyarvostelut/levyarvostelu-risto-huvila-uusi-laulu-laulakaa-uusi-laulu/

Hiljaisen viikon lauluja -konsertti Espoossa 23.3. klo 19

Tosimies kuuntelee: Levyarvostelussa "Laulakaa uusi laulu"

Päätoimittaja Kimmo Janaksen kirjoittama levyarvostelu uusimmassa Tosimies-lehdessä (helmikuu 2016):

UUSI LAULU KOSKETTAA

Isänpäivänä 2005 Taivaallinen Isä otti Risto Huvilan käsittelyynsä. Vähitellen Risto alkoi oppia uusia asioita ihmisen ja Jumalan välisestä suhteesta ja huomasi kokevansa uudenlaista, henkilökohtaista yhteyttä Jumalan kanssa.

Prosessin myötä Risto Huvila alkoi vuonna 2009 kirjoittaa uusia lauluja ja seuraavana vuonna pakka menikin täysin uusiksi; vanhat laulut saivat väistyä uusien tieltä ja syksyllä 2010 syntyi lauluyhtye Uusi laulu.

Lauluyhtyeen muodostavat Risto ja Jaana Huvilan lisäksi Kristiina Vakkilainen ja Tarja Piirainen. Kuluneiden viiden vuoden aikana Risto on ryhmineen laulanut noin 170 tilaisuudessa niin Suomessa kuin Virossa, Ruotsissa, Espanjassa, Itävallassa ja Unkarissa. Yksi asia on kuitenkin puuttunut toistaiseksi, oma äänite. No, tilanne korjautui viime lokakuussa, kun ’Laulakaa uusi laulu’ äänite näki päivänvalon.

Seurakunta- ym. aikaisempiin esiintymisiin verrattuna levyllä Uutta laulua säestää vahva komppiryhmä sekä jousi- ja puhallinsektiot. Lopputulos on mahtavaa kuunneltavaa, mutta olen kuullut levyn sisältämiä kappaleita myös livenä pelkkinä pianosäestyksinä. Pakko myöntää, että minun mielestäni Risto Huvilan, tuon Espoon oman Richard Claydermanin, sulava pianotyöskentely tukee lauluja paremmin kuin levyllä oleva iso taustaryhmä. Kyse on tietenkin makuasioista.

Riston sävellykset ovat todella rauhoittavia, ja niitä onkin kaikkein mukavin kuunnella sohvan nurkkaan käpertyneenä rasittavan työpäivän päätteeksi. Eikä kaverin sanoittajan kykyjäkään sovi vähätellä, laulujen sanomat koskettavat varmasti useimpia kuulijoita.

11 kappaleen joukosta suosikkeitani ovat ainakin nimikappale 'Laulakaa uusi laulu' ja äänitteen viimeinen kappale 'Taivas julistaa' ja varsinkin sen kertosäe "Kaikkialla kaikuu ääni Jumalan. Merten yllä raikuu pauhu valtava. Mikään ei jää piiloon Herran voimalta. Kuitenkin hän muistaa pientä ihmistä."

Hyvää ystävänpäivää!

Never again: muistamme holokaustin uhreja 27.1.

Uusi laulu mukana Espoon Israel-tapahtumassa 23.1.

Uuden laulun tammikuun tapahtumia

Uusi vuosi - uudet laulut!

Vuodenvaihde on aina jonkinlainen käännekohta, jolloin vanha jää taakse ja uusi alkaa. Tai siltä se ainakin tuntuu. Odotukset alkavalle vuodelle ovat aina suuremmat kuin mitä menneenä vuonna tapahtui, mutta, vuodenvaihde ei nollaa velkoja, ei paranna sairauksia, ei eheytä ihmissuhteita. Päinvastoin, verot nousevat, etuudet heikkenevät ja ihmiset vanhenevat, puhumattakaan globaaleista ongelmistamme. Mutta on mukava elää illuusiossa, että asiat menisivät uutena vuotena paremmin. Ja niinhän ne menevätkin, tai ainakin voisivat mennä, jos luottaisimme Jumalan meille antamiin lupauksiin:

Älkää enää menneitä muistelko, älkää muinaisia miettikö! Katso: minä luon uutta. Nyt se puhkeaa esiin - ettekö huomaa? Minä teen tien autiomaahan ja joet kuivuuden keskelle. Jes. 43:18-19

Päästetään irti menneestä, huomataan ja tavoitellaan - ei vain odoteta - sitä, mikä on tuloillaan. Asiat eivät yleensä korjaannu itsestään, vaan muutokseen tarvitaan aina tekijä. Ja se tekijä olet sinä. Ja minä. Meidän tehtävämme on tarttua kiinni niihin mahdollisuuksiin ja velvollisuuksiin, joita Taivaallinen Isämme on elämäämme tuonut, ja ryhtyä työstämään niitä.

Tuosta edellä olevasta Jesajan jakeesta johdettuna: Jumala tekee tiet ja joet, mutta meidän on kuljettava ne ja pumpattava vesi, jotta muutos voi tapahtua.

Uusi laulu syntyi vastaiskuna menneille vuosille. Se edustaa Jumalan mahdollistamaa käännekohtaa, joka mahdollisti muutoksen. Mutta siihen muutokseen tarvittiin myös tavallista ihmistä. Tekemään ensin parannuksen ja sitten lauluja. Kulkemaan sitä tietä, jonka Taivaallinen Isämme on meille jokaiselle valmistanut: tulevaisuuden ja toivon tietä.

Uusi laulu on merkki Jumalan antamasta uudesta elämästä, joka on jokaisen ihmisen saatavilla. Vuoden vaihtuessa tai milloin tahansa. Näe elämässäsi Jumalan mahdollistamat muutokset ja tartu niihin kiinni, ja astu Hänen valmistamalleen tielle. Vaihda valitusvirtesi uuteen lauluun, ylistyslauluun Jumalalle. Vuosi 2016 antaa siihen erinomaisen mahdollisuuden.

Haluan toivottaa kaikille Uuden laulun ystäville alla olevan Laulakaa uusi laulu -kuvakollaasivideon myötä Jumalan siunaamaa uutta vuotta. Videon kuvat on Pentti Tuovisen käsialaa ja ne on otettu äänitteemme julkaisukonsertissa Kauniaisten Uudessa paviljongissa 13.10.2015. Videon laulu löytyy samannimiseltä Aikamedian kustantamalta äänitteeltämme, jota voit tilata Uuden laulun verkkokaupasta.

Risto

Joulu on taas – mutta kuinka pitkään?

Joulu on taas – mutta kuinka pitkään?

Vanha ja kaikille tuttu joululaulu alkaa noilla otsikon sanoilla: joulu on taas, mutta kun katselemme ajan merkkejä, on ehkä aiheellista kysyä, kuinka pitkään. Siis kuinka pitkään saamme joulua täällä kristillisessä Suomessa viettää?

Nimittäin vuosi vuodelta vahvistuvat ne äänet, jotka haluaisivat riisua joulun kaikesta sen alkuperäiseen sanomaan liittyvästä. Kouluissa ei saisi laulaa enää Enkeli taivaan –virttä, puhumattakaan, että siellä esitettäisiin perinteistä joulukuvaelmaa, koska Jeesus-vauva voisi aiheuttaa lapsille vakavia traumoja.

Myös Tasavallan Presidentin uudenvuodenpuheen Jumalan siunausta –toivotukset ovat satuttaneet monia, joten näyttää siltä, että monien tai ainakin muutamien kovaäänisimpien mielestä nyt on korkea aika riisua kaikki kristillisyys julkisin varoin rahoitetusta toiminnasta yhteiskunnassamme. Mielenkiintoista muuten on, että ne jotka tällaisia vaatimuksia esittävät, lukevat itsensä suvaitsevaisten joukkoon ja vaatimalla vaativat myös kaikilta muilta suvaitsevaisuutta omien tekemistensä tai mielipiteittensä kohdalla. 

Olin jo jotenkin asennoitunut siihen, että niin Suomi kuin muukin Eurooppa olisi lopullisesti vaipunut hengelliseen horrokseen, mutta kun joulupäivänä katselin ja luin Ison-Britannian kuningattaren ja pääministerin sekä Canterburyn arkkipiispan joulutervehdykset, henkeni valtasi aivan erityinen innostus; vielä on niitä, jotka rohkenevat julistaa joulun sanomaa, ja vieläpä korkeilta paikoilta. Ja että nämä uutiset tulevat Britanniasta, joka on yksi Euroopan monikulttuurisin maa.

Tämän innostuksen vallassa päätin perinteisen Uuden laulun joulutervehdyksen sijaan kääntää osan noista puheista suomeksi ja julkaisen ne alla.

Kuningatar Elisabetin puheesta oli jo etukäteen kerrottu, että se tulee korostamaan kristinuskon sanomaa, ja sitä se konkreettisesti tekikin. Puhuessaan ISIS-järjestön toiminnasta, kuningatar siteerasi Johanneksen evankeliumin 1 luvun 5. jaetta: 

”On totta, että mailman on täytynyt vastustaa pimeyden hetkiä tänä vuonna, mutta Johanneksen evankeliumi sisältää suuresta toivosta kertovan jakeen, jota usein luetaan joulun ajan jumalanpalveluksissa: Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.”

Kuningatar jatkoi hieman myöhemmin:

Myös Ilta-Sanomat noteerasi kuningattaren
puheen sisällön

”Joosefille ja Marialle olosuhteet Jeesuksen syntyessä - tallissa - olivat kaukana ihanteellisesta, mutta pahempaa oli tulossa kun perhe joutui pakenemaan maasta. Ei ole yllätys, että tällainen inhimillinen tarina vielä valtaa mielikuvituksemme ja yhä uudelleen innostaa meitä kaikkia, jotka olemme kristittyjä, kaikkialla maailmassa.

Huolimatta siitä, että hän joutui pakenemaan ja vainotuksi läpi lyhyen elämänsä ajan, Kristuksen muuttumaton sanoma ei ollut koston tai väkivallan viesti, vaan että meidän tulee rakastaa toisiamme. 

Vaikkakaan se ei ole helppo viesti seurata, meidän ei tule masentua; pikemminkin se innostaa meitä yrittämään kovemmin: olemaan kiitollisia ihmisille, jotka tuovat rakkautta ja onnea omaan elämäämme, ja etsiä tapoja levittää rakkautta muille, milloin ja missä vaan voimme.”

Pääministeri David Cameron sanoi joulutervehdyksessään seuraavaa, puhuessaan ensin brittijoukkojen roolista taistelussa ISIS-järjestöä vastaan:

Pääministeri Cameronin joulutervehdystä on kritisoitu
"epävaltiomiesmäiseksi" johtuen sen teologisesta sisällöstä.

”...he kohtaavat vaaran, että meillä olisi rauha. Ja sitähän me tarkoitamme, kun tänään juhlimme Jumalan ainoa pojan, Jeesuksen Kristuksen - Rauhan Ruhtinaan syntymää. Kristittynä maana meidän täytyy muistaa, mitä hänen syntymänsä edustaa: rauhaa, armoa, hyvää tahtoa ja ennen kaikkea toivoa. 

Mielestäni meidän pitäisi myös pohtia sitä, että juuri näistä tärkeistä uskonnollisista juurista ja kristillisistä arvoista johtuu se, että Britannia on ollut niin onnistunut koti ihmisille, jotka edustavat kaikkia uskontoja tai ei mitään niistä.”

Kolmas britti, jonka sanoma kosketti minua, oli Canterburyn arkkipiispa Justin Welby. Arkkipiispan joulusaarna käsitteli joulun alkuperäistä ydintä loistavalla tavalla, ja siksi julkaisenkin sen lähes kokonaan, lukuunottamatta puheen alun ilmeisesti vain brittiläisille avautuvaa osiota.

Osallistuminen määrittelee meidät.

Jeesuksen syntymän hetkellä niin Herodes kuin paimenetkin määritellään sen mukaan, miten he reagoivat Jeesukseen. Tänään meistä jokainen määritellään sen mukaan, miten vastaamme Jeesukselle. Mikä on vielä merkittävämpää, joulu määrittelee Jumalan.

Tässä on kaikkein yllättävin väite; tämä vauva, tämä Jeesus, joka on Jumala, määrittelee Jumalan. Jumala on itsemääriteltynä puhdas rakkaus, rakkaus, jota juhlitaan enkelin valossa ja joka nähdään inhimillisen haavoittuvuuden kautta, rakkaus, jota ei kiinnosta asema, ja joka vihaa epäoikeudenmukaisuutta, rakkauden uutinen, jota kannetaan taivaallisissa lauluissa, mutta joka näkyy köyhyydessä ja turvattomuudessa.

Mitä paimenet näkivät vilaukselta hiljaisena yönä  Betlehemin ulkopuolella, oli ilmestys, jossa paljastettiin Jumalan lopullinen tarkoitus maailmankaikkeutta kohtaan. Paimenet olivat köyhistä köyhimpiä, jotka käyskentelivät ulkona mäkien rinteillä päivin ja öin. He eivät luultavasti olleet uskonnollisia ihmisiä. He eivät varmastikaan olleet voimakkaita, vaikutusvaltaisia ihmisiä. He olivat vitsien maalitaulu, kohteena ylenkatseille ja ulkopuolisille. He tuskin kuvittelivat olevansa matkalla etsimään elämän tarkoitusta ja henkilökohtaista täyttymystä.

Silti juuri heidän luokseen enkelit lensivät, ei vain tuomaan yksityistä kokemusta, vaan julkisen ilmoituksen. He kertoivat ainutkertaisesta tapahtumasta, joka muutti koko maailman, koko luomakunnan. Tätä tapahtumaa ei ollut tarkoitus tarkastella etäältä, se oli lähellä, kutsuva, Jumalan heille esittämä ilmestys, tapahtuma, johon heidät kutsuttiin osallistumaan. Ja he osallistuivat.

Canterburyn arkkipiispan puhe sai laajaa julkisuutta
Britannian mediassa

Tänään Lähi-idässä, lähellä aluetta, jossa enkelit välittivät Jumalan ilmestyksen, ISIS ja toiset väittävät, että nyt on maailmanlopun aika, paljastus, joka on luotu heidän omista hirvittävistä ideoistaan, sellainen, joka sytyttää ja jättää jälkeensä pelon, väkivallan, vihan ja lujan sorron. Vakuuttuneina siitä, että nämä ovat viimeisiä päiviä, he toivottavat tervetulleeksi kaikki vastustajansa, käyttäen voimakeinoja ja sanoinkuvaamatonta julmuutta, varmana siitä, että valloilleen päässyt sodankäynti vahvistaa, että nämä ovat todellakin lopun aikoja.

He vihaavat erilaisuutta, olivatpa nämä muslimeja, jotka ajattelevat eri tavalla, jesidejä tai kristittyjä, ja heidän vuoksi kristityt kohtaavat tuhonsa juuri sillä alueella, jossa kristillinen usko alkoi. Tämä kohtalo on heidän määrittelemänsä ja sen ainoana airueena on kuoleman enkeli.

Paimenet näkevät totuuden, ikuisen, järkkymättömän, jumalallisen totuuden, jota he eivät määritelleet, vaan itse Jumala: se oli totuus heille silloin, se on totuus tänään. Luoja tietää mitä he odottivat, mutta mitä he löytävät, on vastasyntynyt lapsi - pieni, avuton ja haavoittuvainen. Silti he kumartavat kunnioituksesta. Tämä oli paimenten ilmestys.

Myös Herodes saa tämän ilmestyksen. Hän näkee, että tämä pieni, avuton, haavoittuva, täysin tavallinen lapsi on perimmäinen uhka hänen vallalleen ja auktoriteetilleen. Hän on oikeassa: tämä lapsi on kaiken inhimillisen vallan ja auktoriteetin lopullinen tuomari. Kuultuaan Jeesuksen syntymästä, Herodes reagoi siihen hirvittävällä tuholla. Hän yrittää tuhota Jumalan ilmestyksen. Voima kohtaa rakkauden, ja rakkauden on paettava Egyptiin, palaten sieltä tavalliseen elämään, ja lopulta ristille ja tyhjään hautaan, valloittaen sieltä maailman.

Jouluna me kohtaamme Jumalan vallan muodon, joka tuomitsee kaikki meidän valtamme muodot. Voimakkaat määrittelevät itsensä oman reaktionsa kautta. Jesaja kohdistaa sanansa juuri tähän kohtaan Vanhan testamentin tekstissä. Ohitamme usein keskellä olevat jakeet, koska ne ovat epämiellyttäviä ääniä jouluna. Israelin kansalle Jesaja osoittaa heidän sortajiensa tuhon, Jumalan tuomion niille, jotka sortavat köyhiä, niille, jotka asettavat sorron ikeen. 

Kuten runoilija-pappi Malcolm Guite sanoo: "Mutta jokainen Herodes kuolee, ja tulee yksin seisoakseen Karitsan valtaistuimen edessä".

Kaikille niille, joilta julma tyranni Herodes tai ISIS, tämän päivän Herodes, on vienyt tai on viemässä ihmisarvon, Jumalan tuomio tulee hyvänä uutisena, koska se lupaa oikeutta. Kuten Jesaja tekee selväksi, Jumalan tuomio on yksi osa isommasta pelastuskertomuksesta – Jumalan rakkauden ilmoituksesta - joka julistaa: "Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu".

Kaikille Herodeksille tämä viaton vauva on uhka, merkki Jumalan radikaalista vallan uudelleenmäärityksestä – rakkauden kautta. Paimenille, hän on lahja, ja kutsu.

Herodes ja paimenet tunnistivat tämän lapsen merkityksen, mutta he reagoivat siihen hyvin eri tavoin. Meidätkin määritellään sen mukaan, miten me reagoimme tähän lapseen. Jumala antaa meille vapauden hylätä hänet, tai polvistua ja palvoa omassa haavoittuvuudessamme lasta, joka on annettu, todellisena ilmestyksenä, joka paljastaa Jumalan.

Jeesus asettaa mittapuun, millä Jumala käsittelee maailmamme tyranneja ja julmuutta, sillä Hän on Rauhan Ruhtinas. Emme kiellä tyrannien tai julmuuden olemassaoloa, mutta emme kilpaile niiden kanssa: mieluumminkin me nujerramme sen salliessamme Jumalan todellisen paljastuksen määrittää itsemme, ja muunnumme Hänen valloittavan rakkautensa kautta.

Olemme jouluna tekemisissä tämän todellisen ilmestyksen kanssa. Se on uutinen Jumalan aikomuksista Jumalan luomaa ja ylläpitämää maailmaa varten, aikomuksista, jotka ovat parempia kuin osaamme kuvitella.

Tämä ilmestys, tämä paljastus, tuomitsee jokaisen maailman vallan, tavoittaa jokaisen kodistaan ajetun, jokaisen pakolaisen, joka ainoan ihmissydämen. Se alkaa meistä itsestämme. Sekä tekojemme että tavoitteittemme tulee täyttää Jumalan meille asettamat standardit täällä.

Paimenet menivät ja palvoivat. Herodes tahtoi surmata. Tämän päivän Herodes, ISIS ja vastaavat ympäri maailmaa niin monen uskonnon nimissä tarjoavat vääriä ilmestyksiä. Mutta sinä ja minä olemme kutsutut vastaamaan palvonnassa ja muuntumisessa, maailmaa muuttavassa kuuliaisuudessa, sekä yksilöinä että yhdessä, tuohon pienen vauvan ilmestykseen, joka määrittelee Jumalan, sillä se on meidän vastauksemme Jeesukselle, joka määrittelee meidät.

Rukoillaan ystävät, että näiden brittiläisten valtiojohtajien ja kirkonmiesten rohkeus voisi tarttua myös heidän kollegoihinsa täällä kaukaisessa Suomessa. Että ne, joille Jumala on suonut valtaa ja asemaa, puolustaisivat rohkeasti sitä, mikä viime kädessä määrittelee kansakunnan kohtalon: sen suhdetta Raamatun Jumalaan ja hänen ainosyntyiseen poikaansa Jeesukseen Kristukseen, joulun lapseen, joka kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan lunasti koko maailmalle iankaikkisen elämän.

Jos tätä rohkeutta maamme johtajilta löytyy, voimme odottaa joulun saapuvan taas tulevina vuosina. Muuten olemme menossa samaan suuntaan, kuin mihin Brunei ja Somalia ovat juuri päätyneet.

Jumala isänmaatamme varjelkoon!

Omasta ja Uuden laulun puolesta haluan kiittää sinua kuluneesta vuodesta ja toivottaa sinulle hyvää joulua ja Jumalan siunausta vuodelle 2016!

Risto

Alkuperäiset puheet löytyvät seuraavien linkkien kautta:

Kuningattaren puhe: http://www.royal.gov.uk/ImagesandBroadcasts/TheQueensChristmasBroadcasts/ChristmasBroadcasts/ChristmasBroadcast2015.aspx

Kuningattaren puhe YouTubessa

Pääministeri David Cameronin puhe:

https://www.gov.uk/government/news/christmas-2015-prime-ministers-message 

Canterburyn arkkipiispa Justin Welbyn puhe:

http://www.archbishopofcanterbury.org/articles.php/5655/the-archbishop-of-canterburys-christmas-sermon

Allekirjoittanut pahoittelee kömpelöä kieliasua ja mahdollisia käännösvirheitä. Erityisesti arkkipiispan käyttämän sanan apocalypse monimerkityksellisyys tekee siitä haastavan käännettävän. Korjausehdotuksia otetaan vastaan.